bisi59

Mitä h*******ä! Tulisi sammuttaa koulujen ilmanvaihto ilta- ja yöajaksi

FACEPALM!

Uusi ohje: Kuntien tulisi sammuttaa koulujen ja muiden julkisten tilojen ilmanvaihto ilta- ja yöajaksi sekä viikonlopuiksi

Yhteisohjeella haetaan energiansäästöä ja eroon sisäilmaongelmia pahentavista paine-eroista.

DOUBLEFACEPALM!

https://yle.fi/uutiset/3-10686618

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Paine-eron voi hoitaa pienemmäksi myös säätämällä. Lyhyen tähtäimen rahansäästöstä tässä on kyse, ei koulussa, virastossa, kasarmissa... olevien terveydestä. Toivottavasti ei sentään hiilihumpasta.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Minusta tuossa otetaan riski siitä, että koulukohtaisesti tonnien säästöllä saadaan miljoonan vahingot.
Jos ilmanvaihtolaitteistoja olisi ohjaamassa myös kosteusanturit, eikä ilmavirtaa katkaistaisi, mikäli jossakin huonetilassa suhteellinen kosteus on yli 80%, kokisin oloni turvallisemmaksi.

Ajattelen vaikka hiihtolomaa edeltävää räntäistä perjantaita, jolloin oppilaiden kengistä on tullut lätäköt lattioille. Hyvä mahdollisuus, että home on alkanut jossain kasvaa, kun hiihtolomalta palataan. Sen jälkeen ilmanvaihto tai kuivuus ei poista hometta.

Käsittääkseni home ei ole täysin hiiletön eliö, onko edes hiilineutraali?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tehokkaat on puhaltimet kouluissa. Helsingissä ympärivuorokautinen ilmanvaihto maksaisi "reilusti yli kymmenen miljoonaa euroa vuosittain".

Sanotaan vaikka, että 12 miljoonaa. Sillä Helsinki saa 240 miljoonaa kWh sähköä. Ilmanvaihtokoneiden puhaltimien ottama keskimääräinen teho on siis 27 400 kilowattia; noin 12.5% Hanasaaren B-voimalan sähköstä. Tavallinen omakotitalon ilmanvaihtokoneen puhallin nappaa 100 wattia, jos kaasu pohjassa puhaltaa.

Tuollaisia koneita saa siis olla yötä-päivää huutamassa 274 000 kappaletta. Jokaiselle koululaiselle oma?

On tainnut päästä käymään niin, että sähköä hukataan erittäin suuria määriä johonkin muuhun kuin varsinaiseen ydinprosessiin, eli ilman siirtämiseen. Todennäköisesti ilman lämmittämiseen sähkövastuksilla.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Kustannuksissa lienee mukana ilmanvaihdon aiheuttama lämmitystarve. Pikkurahoja ne on silti, verrattuna siihen että rakennukset homehtuvat ja pitää purkaa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jotain niihin on varmasti piilotettu. Tai on vain laskettu mitä ilmanvaihto maksaa päivällä ja kerrottu luku kahdella. Ilmanvaihdon ajelu hyvin hitaalla teholla ei vie kovin paljon sähköä, eikä oikeastaa lämpöäkään, jos talteenotot toimivat. Sen sijaan sillä voi estää aika pahoja ongelmia rakennuksissa, jotka eivät seisovaa ilmaa kestä. Tuo kannattaisi siis rakennuskohtaisesti miettiä, eikä tehdä mitään yleisohjetta - jos omista rakennuksista olisi kysymys.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #5

Tehon lasku tulee kyseeseen vain, jos ilmanvaihtokanavissa on säätöpeltejä, muuten ilma vaihtuu ainoastaan kanavan alkupään huonetiloissa. Joten ohje tarkoittanee vanhoja rakennuksia.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Eikös luokkahuoneiden lämmitys tapahdu koneellisti puhalletulla ilmalla. Että onko kuitenkin niin, että ilmanvaihto toimii yölläkin ja lomilla mutta puhallettavaa ilmaa ei lämmitetä kovinkaan paljon. Tuosta on tietenkin seurauksena luokkien jäähtyminen ja epämiellyttävä kylmyys vallitsee kun aloitetaan koulupäivää ja -viikkoa.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Ohje löytyy Sisäilmayhdistyksen sivulta. En ole tutustunut siihen kuin pintapuolisesti, koska se julkaistiin tänään.

http://www.sisailmayhdistys.fi/Julkaisut/Hyva-sisa...

Ohje neuvoo pitämään ilmanvaihtoa päällä tarpeenmukaisesti. Tarve vaihtelee mm. rakennuksen käyttötarkoituksen, käyttöasteen ja iän mukaan.

Esim. yö- ja viikonloppuaikaan tyhjää rakennusta ei kannata tuuletella tarpeettomasti. Katkokäyttö- tai pienempi teho riittää monessa tapauksessa. Monissa vanhoissa rakennuksissa ei tehoa edes voi säätää. IV (=ilmanvaihto) on joko päällä tai ei tai puoliteholla. Sitten on se, IV-järjestelmä on tasapainotettu tietylle teholle ja pienellä teholla se ei olekaan tasapainossa. Siinä tapauksessa jossain rakennuksen osassa ilma vaihtuu ja jossain muualla ei. Parempi on tehdä niin kuin Helsingissä, jossa tuuletetaan 2 h rakennuksen tyhjennyttyä ja laitetaan IV taas päälle 2 h ennen kuin työntekijät ja koululaiset tulevat aamulla.

Tämä ohje on ehdottomasti järjellisempää suuntaan verrattuna aikaisempiin rakennusmääräyksiin ja totuttuihin käytäntöihin. Kannatan kyllä lämpimästi olosuhdeseurantaa ja IV:n ohjausta mittausten mukaan siellä, missä se on mahdollista. IV:n aikaohjauskin pitäisi perustua jonkunlaiseen olosuhteiden seurantaan eri käyttötilanteissa.

Käyttäjän Lauri-PekkaAlanko kuva
Lauri-Pekka Alanko

Ehkä joistain rakennuksista voi sulkea ilmanvaihdon ja joistain ei. Ongelmana on ainoastaan se, että se joka niitä säätää, ei tiedä mista rakennuksista voidaan ilmanvaihto sulkea.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Tästä käytännöstä on kokemuksia jo 1970-luvulta lähtien. Muistan kuinka viikonlopun jälkeen TKK:n sähkötekniikan osastolla oli maanantaisin hirveä haju, kun ilmastointi käynnistettiin. Kun ilmastointi oli poissa päältä, kanaviin kondensoitui vettä, joka tarjosi erinomaisen kasvualustan homeille ja bakteereille. Samaa ilmiötä esiintyi muissakin myöhemmissä työpaikoissani, joissa "säästettiin" sulkemalla ilmastointi öiksi ja viikonlopuiksi.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Kyllä se nykyäänkin on vallitseva käytäntö. Varsinkin pienemmissä yksiköissä iltakäytön jälkeen päälle jäävät vain vessojen poistopuhaltimet. Aamulla vähän ennen toiminnan alkamista käynnistyvät iv-koneet.

Toimituksen poiminnat